Rakentamisen johtamisen perinne on tiukasti betonoitu hierarkkiseen johtamiseen. Työsopimuslaki antaa työnantajalle oikeuden johtaa työtä ja työntekijäpuolelta odotetaan kuuliaista työntekoa. Työnjohtoketjun optimaalinen toteutuminen edellyttää ketjun jokaisen lenkin vastuullisuutta. Rakentamisen perusidea on, että hierarkkisella johdolla on käsitys kaikista, siis ihan kaikista, työmaalla tapahtuvista asioista ja ymmärrys kokonaisprojektista. Tämän tiedollisen tason saavuttaminen edellyttää kommunikatiivista läsnäoloa työmaalla ja perehtymistä työmaahan liittyviin asiakirjoihin. Kun näin ei tapahdu, työmaalla eletään kuin päätön kanalauma, jonka työnteon tehokkuus hupenee konditionaaliseen reagointiin menneessä aikamuodossa.
Hyvä johtajuus on kuin hyvin muotoiltu tuote; toimiessaan huomaamatonta, toimimattomana puutteet huomaa kaikessa. Hyvän johtamisen merkitys nousee esiin ennen kaikkea silloin kun sitä ei ole. Työnjohto-oikeuden mukaan työnantaja päättää mitä, miten, missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Lain mukaan määräysten tulee olla asiallisia, johdonmukaisia, objektiivisesti arvioiden kohtuullisia ja kohdella työntekijöitä tasapuolisesti. Määräysten toteuttamisesta voi kieltäytyä vain erityisin perustein, esimerkiksi kun työntekijä katsoo määräyksien olevan terveydelle vaarallisia. Kaikki hyvin tähän saakka, mutta.
Mitä sitten kun työnjohto ei johda? Arabian rantaan nousi Sato-Rakennuttajien miljoonien eurojen painajainen (HBL 19.4 2009). Luhtitalon katot ja seinät vuotavat, kylpyhuoneiden lattiat revitään auki, koska vaakasuuntaan asennetut viemärit eivät vedä, talosta löytyy home ja kosteusvaurioita. Nyt on siis kyseessä vasta ”valmistunut” asuinrakennus, jonka asukkaat muuttivat sisään ostamansa asunnon sijasta sijaistaloon. Aluejohtaja Pekka Komulainen vyöryttää syytä mm. korkeasuhdanteeseen, kiireeseen, ammattitaidottoman työvoiman niskaan ja hajautettuun projektimalliin, jossa kokonaisvastuuta ei kantanut kukaan. Ja jälleen kerran projektin loppuselvitys tehtäneen raastuvan puolella. Hufvudstadsbladetin artikkeli herättää ensisijaisesti suuren mykistyneen kysymyksen siitä, että miksi tämän projektin annettiin edetä, vaikka resursseja sen toteuttamiseen ei ilmeisesti ollut? Tämä on kuin venäläisen ruletin pelaamista asuntojen ostajien pääomilla ja terveydellä.
Mitä sitten kun työnjohto johtaa harhaan? Työntekijä on nykyisen lain puitteissa aseeton kieltäytymään huonosta johtajuudesta. Harhaanjohtaminen vahingoittaa ensisijaisesti projektia, ei niinkään työntekijää; toisaalta virheellinen työ voidaan vierittää työntekijän syyksi viime kädessä, jolloin totuuden henki on ollut johtamisesta kaukana. Rakentamiseen sisältyy perusolettamus projektiin liittyvän tiedollisen pääoman siirtymisestä portaalta toiselle lopulta saavuttaen työn toteuttajatason. Tämä on johtajuuteen luottamisen peruskivi ja laadukkaan työn tae. Peruskiveä rapauttavat työnjohdon ristiriitaiset ohjeistukset, laiminlyönnit, tietämättömyys ja suoranainen valehtelu. Harhaanjohtamisen motiiveja on vaikea ymmärtää, sillä kaikkien yhteinen etu olisi projektien johdonmukainen eteneminen. Ehkä harhaanjohtamisessa on kysymys pohjimmiltaan huonosta vallan käytöstä ja kykenemättömyydestä johtaa – mene ja tiedä. Saattaa olla, että tässä olisi lainmuutoksen paikka. Työntekijällä olisi oikeus hyvään johtamiseen ja työnantajapuolella sanktioitu velvoite johtaa työtä.
Nyt lama-Suomi tarvitsee innovatiivista johtamista. Rakennussektorin innovatiivinen tuotekehitys ja palvelujen laadun parantaminen ovat avain Suomen nostamiseen rakennusteknologian kärkimaaksi. Metsäteollisuus (14.4 2009 HS) haluaa keskittyä pääasiassa älykkääseen selluun ja nanoteknologiaan, mutta tulevaisuuden ekologinen ja taloudellinen paine kyseenalaistanee tuotantovaltaisen teollisuuden Suomessa – mihin niitä miljardeja älypakkauksia vielä tarvitaan, kun pakkausjäte on nyt jo ongelma. kannattaisiko vihdoin keskittyä tiedollisen ja taidollisen pääoman myyntiin, jossa energiatehokkaalla, käyttäjä- ja ympäristöystävällisellä rakentamisella olisi sijansa vientimarkkinoilla. Ammattitaitoisen työvoiman ja tiedon myynti on kustannustehokkaampaa vientiä kuin nanosellutehtaan liikuttelu suhdanteiden mukaan.
